Joitain kuukausia sitten julkaistiin ensi kesän The Amazing Spider-Man -leffan synopsis. Luettuani sen netistä oli vähän päähän pölkyllä isketty olo: aika moni yksityiskohta synopsiksessa oli samanlainen kuin suunnittelemani supersankarikirjan juonessa. Toki kaikilla tämän genren tarinoilla on yhteinen kasvualusta ja tietyt perinteet (ja kliseet), mutta tässä tapauksessa yhtäläisyydet olivat häiritsevänkin tarkkoja. Esimerkkinä voisin mainita, että sekä Peter Parker että minun tarinani päähenkilö Miro löytävät SALKUN, joka johdattaa heidät ISÄNSÄ MENNEISYYDEN jäljille. Auts.
Tarkennetaan vielä, että en siis ollut tyrmistynyt siksi, että olisin epäillyt TASM-leffan kirjoittajien hakkeroituneen koneelleni anastamaan ainutlaatuisia juonikuvioitani. Päinvastoin ajattelin, että nyt minun on muutettava koko tarinani, koska jos se joskus julkaistaan niin kaikkihan ajattelevat minun plagioineen siihen osia Hollywoodin megaleffasta (tai ainakin pikkuveljeni, joka uskoo minun tekevän kaikki kirjani tällä menetelmällä).
Alkupaniikin jälkeen pystyin ottamaan asian iisimmin. Totesin, että ehkä tuollaiset yhtäläisyydet tarinassa eivät vielä tee niistä samanlaisia. Suurempi merkitys lienee kuitenkin sillä, mistä tarinassa on kyse suuremmassa mittakaavassa ja millaisia henkilöitä minä tarinassani esittelen ja millaisen polun heille suunnittelen.
Mieleeni pulpahti se vanha sanonta, että "kaikkihan on joka tapauksessa keksitty". Eli että aivan ennennäkemättömien ideoiden kehittäminen on mahdotonta, koska kaikki on jo jossain päin maailmaa, jossain ajassa ja jossain muodossa keksitty moneen kertaan. Toisaalta uskonkin tähän sanontaan: maailmanhistoriaan mahtuu niin paljon tarinoita niin monien ihmisten päähän, että eiköhän kaikenlaiset polut ole jo jossain muodossa kehitetty. Uskon enemmänkin siihen, että on mahdollista yhdistää polut, teemat, henkilöt, juonikuviot ja tyylit uudestaan sellaisella tavalla, jota kukaan ei ole tehnyt aiemmin. Sellaisesta teoksesta löytyy varmasti elementtejä, joiden voi todeta olevan samanlaisia kuin jossain aiemmassa teoksessa. Mutta elementtien yhdistelmä voi silti olla uusi ja sen aikaansaamat vaikutukset lukijoissa/katsojissa raikkaita.
Leffateattereihin putkahti hiljattain tuore supersankarileffa Chronicle. Tiesin sen kertovan teineistä, jotka saavat supersankarivoimia. Leffa tietysti kiinnosti, mutta mietin, että olisiko sen katsomisesta hyötyä vai haittaa omalle kirjoittamiselleni. Mitä jos se on niin loistava, että oma tarinani kuihtuu olemattomiin sen rinnalla? Mitä jos se toistaa omien suunnitelmieni kuvioita kuten kävi TASM:n synopsiksen kohdalla? Tai mitä jos (vaikka tietämättäni) annan sen vaikuttaa liikaa omaan tarinaani?
Otin riskin. Kävin katsomassa Chroniclen eilen. Se oli hyvä. Erinomaisen hyvä. Siinä oli yksityiskohtia, jotka toistuvat minun tarinassani lähes identtisinä. Sen henkilöhahmoissa oli samoja piirteitä kuin minun tyypeissäni. Mutta silti se oli onneksi tarpeeksi erilainen. Toki se nosti rimaa taas piirun verran ylemmäs, mutta ei niin paljon, että aiheuttaisi lamauttavan rimakauhun.
Kun käy kiinni uuteen projektiin, olisi varmasti hyvä tietää, millaiseen kontekstiin se tulee sijoittumaan. Mutta minkä verran pitää perehtyä muiden tuotoksiin? Tässä tarinoita tulvivassa maailmassa on sula mahdottomuus olla sataprosenttisen varma siitä, että kukaan koskaan missään päin maailmaa ei olisi jo keksinyt tismalleen samaa ideaa ja vaikka toteuttanutkin sitä. En tiedä vastausta. Arvelen, että kannattaa olla perillä ainakin oman markkina-alueensa ja genrensä lähihistoriasta, nykyhetkestä ja lähitulevaisuudesta, ettei tule tietämättään kirjoittaneeksi jotain, mikä voidaan tulkita suoraksi plagiaatiksi.
Joku firma mainosti hiljattain itseään sillä, etteivät he usko tuohon vanhaan mantraan "kaikki on jo keksitty", vaan he haluavat uhmata sitä ja näyttää, että uusia ideoitakin vielä löytyy. Hmm. Kai se ainakin lähtökohtana on hyvä. On se varmasti parempi aloituspiste uuden kehittämiselle kuin se, että löisi heti alkumetreillä hanskat tiskiin, "kun kaikki on jo kuitenkin tehty".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti