 |
Puheena oleva kuvake komeilee vasemmassa yläkulmassa
(sähköposti manipuloitu kuvausta varten).
|
Tuossa viiden kuukauden takaisessa blogitekstissä mietin, repeääkö todellinen riemu sitten, kun käsis on lähtökunnossa, ja täytyy myöntää, että kyllähän tämä hyvältä tuntuu! Olihan se vähintään pullan arvoinen juhla – ja kun lähikaupan tarjonta sattui olemaan iltapäivällä vähän heikko, käräytin iltapäiväteen seuraksi köyhiä ritareita hillolla ja kermavaahdolla. Kirjailijaelämä vaatii rankat huvit.
Nyt sitten odotetaan kustantajan kommentteja ja jännätään, tuleeko vihreää vai punaista valoa, vai kenties keltaista siitä väliltä.
Mutta että tuntui mukavalta painaa sähköpostiohjelmasta paperilennokin kuvaketta (eli Lähetä-nappia), kun kyydissä oli tuore käsis!
Muutama muukin asia on mielessä liittyen viime kuukausien editointiin, mutta puran niitä
toisissa postauksissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti